Tilintarkastusvelvollisuus ja tilintarkastuksen rajat 2026
Milloin yritys tarvitsee tilintarkastajan? Käymme läpi tilintarkastusvelvollisuuden rajat, kahden tilikauden säännön ja erityistilanteet esimerkkien avulla.

Yrityksen ei tarvitse arvioida tilintarkastusvelvollisuuttaan mututuntumalla. Suomessa tilintarkastusvelvollisuuden perusrajat tulevat tilintarkastuslaista.
Pieni yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella täyttyy enintään yksi seuraavista kolmesta ehdosta:
- taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
- liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
- palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Käytännössä lakisääteinen tilintarkastus tulee siis pääsääntöisesti pakolliseksi, kun vähintään kaksi kolmesta rajasta ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella.
Esimerkki 1: liikevaihto ylittää rajan, muut eivät
Yrityksen liikevaihto on 350 000 euroa, tase 80 000 euroa ja henkilöstöä keskimäärin kaksi.
Vain yksi raja ylittyy. Jos sama tilanne on ollut myös edellisellä tilikaudella eikä muu sääntö tai yhtiöjärjestys edellytä tilintarkastajaa, tilintarkastaja voidaan lähtökohtaisesti jättää valitsematta.
Esimerkki 2: liikevaihto ja tase ylittävät rajat
Yrityksen liikevaihto on 450 000 euroa, tase 180 000 euroa ja henkilöstöä keskimäärin kaksi.
Kaksi rajaa ylittyy. Jos vähintään kaksi rajaa ylittyi myös edellisellä tilikaudella, yritys kuuluu lähtökohtaisesti tilintarkastusvelvollisuuden piiriin.
Esimerkki 3: yritys kasvaa nopeasti
Edellisellä tilikaudella ylittyi vain liikevaihtoraja. Päättyneellä tilikaudella ylittyvät sekä liikevaihto- että taseraja.
Koska kahden rajan ylitys ei toteutunut molempina tilikausina, pelkät perusrajat eivät vielä synnytä velvollisuutta tämän säännön perusteella.
Tämä kahden tilikauden sääntö on tärkeä, koska pelkkä yhden vuoden kasvu ei automaattisesti tarkoita, että tilintarkastus olisi heti pakollinen.
Entä uusi yritys?
Toimintaansa aloittava yhteisö voidaan lähtökohtaisesti jättää ilman tilintarkastajaa, jos sillä ei vielä ole kahta vertailtavaa tilikautta, ellei jo alussa ole ilmeistä, etteivät valitsematta jättämisen edellytykset täyty.
Nopeasti suureksi kasvavan yrityksen kannattaa kuitenkin selvittää asia ennen ensimmäisen tilinpäätöksen valmistumista.
Yhtiöjärjestys voi edellyttää tilintarkastajaa
Vaikka yritys jäisi lakisääteisten kokorajojen alapuolelle, yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys tilintarkastajan valinnasta. Tällöin määräystä on noudatettava, ellei yhtiöjärjestystä muuteta asianmukaisesti.
Tämä kannattaa tarkistaa erityisesti vanhemmissa osakeyhtiöissä, joissa yhtiöjärjestyksen määräykset eivät välttämättä vastaa nykyisiä lakisääteisiä vähimmäisvaatimuksia.
Tilintarkastaja voidaan valita myös vapaaehtoisesti
Tilintarkastus voi olla hyödyllinen, vaikka laki ei siihen pakottaisi. Vapaaehtoista tilintarkastusta voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun:
- yrityksellä on ulkopuolisia omistajia
- rahoittaja tai sijoittaja arvostaa varmennettua tilinpäätöstä
- yritys valmistautuu myyntiin tai rahoituskierrokseen
- omistajien ja operatiivisen johdon roolit ovat eriytyneet
- yrityksessä on merkittäviä tai monimutkaisia liiketapahtumia
- yritys haluaa rakentaa taloushallintoaan kasvua varten.
Erityistilanteet on tarkistettava erikseen
Tilintarkastuslaissa ja muussa lainsäädännössä on tilanteita, joissa tilintarkastaja pitää valita kokorajoista riippumatta.
Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja on esimerkiksi aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on lain tarkoittama huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Lisäksi eri yhteisömuodoilla voi olla omia erityissääntöjään.
Entä KHT-tilintarkastaja?
Tilintarkastuslaissa on erikseen suurempia yhteisöjä koskevat rajat, joiden täyttyessä vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT.
Pk-yrityksen tavallisessa tilanteessa olennaisin kysymys on kuitenkin ensin se, syntyykö tilintarkastusvelvollisuus ylipäätään.
Mitä jos tilintarkastusvelvollisuus alkaa?
Kun yritys siirtyy tilintarkastusvelvollisuuden piiriin, tilintarkastajan valinta kannattaa hoitaa hyvissä ajoin.
Osakeyhtiössä tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta päätetään.
Käytännössä ensimmäiseen tilintarkastukseen kannattaa valmistautua jo tilikauden aikana, jotta tilintarkastaja voi tarvittaessa perehtyä yritykseen ja aineiston toimittamisesta voidaan sopia etukäteen. Lue myös, mitä tilintarkastaja tarkastaa ja miten tilintarkastus etenee.
Epävarma omasta tilanteestasi?
Tilintarkastusvelvollisuuden arviointi on useimmissa tapauksissa yksinkertaista, kun käytössä ovat kahden viimeisen tilikauden luvut ja yhtiöjärjestys.
Jos yrityksesi on lähellä rajoja, kasvaa nopeasti tai tilanteeseen liittyy konserni- tai holdingrakenne, asia kannattaa tarkistaa ennen tilinpäätöskauden kiireitä.
JTT voi samalla antaa tarjouksen tulevasta tilintarkastuksesta. Lue myös, mistä tilintarkastuksen hinta muodostuu.



