Mitä tilintarkastaja tarkastaa ja miten tilintarkastus etenee?
Tilintarkastaja ei käy jokaista kuittia läpi yksitellen. Näin tarkastus suunnitellaan, mitä kirjanpidosta ja hallinnosta tarkastetaan ja miten siihen kannattaa valmistautua.

Tilintarkastus ei tarkoita sitä, että tilintarkastaja käy jokaisen kuitin ja laskun yksitellen läpi. Tarkastuksen tavoitteena on hankkia riittävä varmuus siitä, että tilinpäätös antaa olennaisilta osin oikean kuvan yrityksen taloudellisesta asemasta ja tuloksesta ja että hallintoa on hoidettu asianmukaisesti.
Käytännön tarkastustyö perustuu suunnitteluun, riskien arviointiin, olennaisuuden määrittelyyn ja valittuihin tarkastustoimenpiteisiin. Siksi kahden samankokoisenkin yrityksen tilintarkastukset voivat painottua eri asioihin.
1. Tilintarkastaja tutustuu yritykseen
Hyvä tarkastus alkaa liiketoiminnan ymmärtämisestä. Tilintarkastajan pitää hahmottaa esimerkiksi:
- mitä yritys myy ja kenelle
- miten myynti, ostot ja maksuliikenne toimivat
- miten taloushallinto on järjestetty
- ketkä tekevät keskeisiä päätöksiä
- millaisia järjestelmiä yritys käyttää
- mitä olennaisia muutoksia tilikauden aikana on tapahtunut.
Tarkastaja ei katso vain lukuja, vaan muodostaa käsityksen siitä, mistä luvut syntyvät.
2. Riskit ohjaavat tarkastusta
Tilintarkastaja arvioi, missä kohdissa tilinpäätökseen voisi syntyä olennainen virhe. Riski voi liittyä esimerkiksi monimutkaiseen tuloutukseen, vaihto-omaisuuteen, poikkeukselliseen yritysjärjestelyyn, suuriin investointeihin tai siihen, että prosessissa on vähän sisäisiä kontrolleja.
Riski ei tarkoita automaattisesti sitä, että yrityksessä olisi jotain väärin. Se tarkoittaa sitä, että kyseiseen kohtaan pitää kohdistaa riittävästi tarkastustoimenpiteitä.
3. Olennaisuus määrittää tarkastuksen mittakaavaa
Tilintarkastus perustuu olennaisuuteen. Kaikki yksittäiset eurot eivät ole tilinpäätöksen käyttäjän kannalta yhtä merkityksellisiä.
Olennaisuuden taso riippuu yrityksen koosta ja luonteesta. Perustana voidaan käyttää esimerkiksi tulosta, liikevaihtoa, tasetta tai muuta yritykselle relevanttia mittaria.
Tämä ei tarkoita, että olennaisuus olisi lupa tehdä virheitä. Se on tilintarkastajan työväline, jonka avulla tarkastus kohdistetaan niihin asioihin, joilla voi olla merkitystä tilinpäätöksen käyttäjän päätöksille.
4. Mitä kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä tarkastetaan?
Tarkastuksen sisältö vaihtelee, mutta tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi:
- liikevaihto ja myyntien kohdistuminen oikealle tilikaudelle
- ostot ja kulujen jaksotus
- myyntisaamiset ja ostovelat
- pankkitilit ja rahoitus
- käyttöomaisuus ja investoinnit
- vaihto-omaisuus
- palkat
- verot
- oman pääoman muutokset
- lähipiiritapahtumat
- tilinpäätöksen liitetiedot.
Tarkastaja voi tutkia tositteita ja sopimuksia, tehdä täsmäytyksiä, käyttää analyyttisiä menetelmiä, pyytää vahvistuksia ulkopuolisilta tahoilta ja testata yrityksen omia kontrolleja.
Kaikkea aineistoa ei tarkasteta sataprosenttisesti. Menetelmät ja otannat valitaan tarkastusriskin perusteella.
5. Hallinnon tarkastus
Tilintarkastukseen liittyy myös hallinnon tarkastamista.
Käytännössä tilintarkastaja perehtyy esimerkiksi hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjoihin ja arvioi tarkastuksen kannalta relevantteja päätöksiä. Tarkoituksena on tunnistaa, onko yhtiön johto toiminut sitä koskevan sääntelyn ja yhtiön päätösten mukaisesti tavalla, jolla on merkitystä tilintarkastuksen raportointiin.
6. Tarkastus voidaan tehdä osittain jo tilikauden aikana
Pienessä yrityksessä suurin osa tarkastuksesta tehdään usein tilinpäätöksen valmistuttua.
Suuremmissa yrityksissä osa työstä voidaan tehdä jo tilikauden aikana. Tällöin voidaan esimerkiksi tutustua prosesseihin ja kontrolleihin, tarkastaa hallintoa, analysoida tapahtumia ja valmistella vuodenvaihteen tarkastusta.
Tilikauden aikainen työ voi tasata aikataulupainetta ja auttaa tunnistamaan asioita aikaisemmin.
7. Tilintarkastustyö dokumentoidaan
Tilintarkastajan on dokumentoitava tekemänsä työ ja johtopäätökset. Dokumentaation pitää osoittaa, millä perusteella tilintarkastaja on päätynyt antamaansa lausuntoon.
PRH valvoo Suomessa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaa ja laadunhallintaa. Käytännön tarkastustyötä ohjaavat tilintarkastuslainsäädännön lisäksi hyvän tilintarkastustavan vaatimukset ja sovellettavat ammatilliset standardit.
PRH ei määritä jokaisen tarkastuksen yksittäisiä toimenpiteitä, vaan tarkastaja suunnittelee työn ammatillisen harkinnan ja riskien perusteella.
8. Lopputuloksena syntyy tilintarkastuskertomus
Tarkastuksen päätteeksi tilintarkastaja arvioi kerätyn tarkastusevidenssin ja muodostaa kokonaisjohtopäätöksen tilinpäätöksestä.
Tilintarkastuskertomus on ulospäin näkyvä lopputuote, mutta asiakkaalle arvoa voi syntyä myös prosessin aikana esiin nousseista havainnoista. Tarkastaja voi esimerkiksi keskustella johdon kanssa havaitsemistaan puutteista tai kehityskohteista siltä osin kuin tämä on tilintarkastajan riippumattomuus huomioiden tarkoituksenmukaista.
Tilintarkastus on nykyisin pitkälti digitaalista
Paperimapit ovat jääneet historiaan. JTT:n nykyisessä toimintamallissa suuri osa tarkastuksesta voidaan tehdä sähköisesti ja etänä. Asiakkaan näkökulmasta hyvä digitaalinen prosessi tarkoittaa ennen kaikkea selkeitä aineistopyyntöjä, turvallista tiedonsiirtoa ja mahdollisimman vähän turhaa manuaalista työtä.
Miten tarkastukseen kannattaa valmistautua?
Hyvä valmistautuminen nopeuttaa työtä. JTT:n aineistopyyntölistoista asiakas näkee jo etukäteen, mitä aineistoja tarkastukseen tyypillisesti tarvitaan.
Kun kirjanpito on täsmäytetty, tilinpäätös valmis ja aineisto toimitettu kerralla mahdollisimman kattavasti, tarkastus etenee yleensä tehokkaammin.
Lue myös, milloin yritys on tilintarkastusvelvollinen, tai tutustu tilintarkastuspalveluihimme.



